Lapsen sosiaalinen kehitys

Sosiaalisuus tarkoittaa halua olla tekemisissä ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas tarkoittavat kykyä tulla toimeen toisten kanssa. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat eri asioita. Sosiaalisuus on tempperamenttipiirre ja siten synnynnäinen. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja. Sosiaalinen kehitys tarkoittaa sitä, että lapsi oppii vuorovaikutustaitoja ja oppii ratkaisemaan arkipäivän ongelmia, esimerkiksi pääsemään mukaan leikkiin. Selitystä sille, miten lapsen sosiaalisuus kehittyy, esitetään monissa teorioissa, kuten kiintymyssuhdeteoriassa ja vertaissuhdeteoriassa.
Lapsen kulttuurinen ympäristö vaikuttaa aina hänen kehitykseensä. Ympäristön reaktioista riippuu, millainen persoonallisuus lapselle rakentuu. Kasvattajan reaktiot määräävät, tuleeko lapsen synnynnäisestä temperamentista haitta vai voimavara. Vähäistäkin sosiaalisuutta voidaan edistää, jos lasta tuetaan positiivisesti vuorovaikutustilanteissa ja kannustetaan
Sosiaalisuus ei takaa hyviä sosiaalisia taitoja, mutta se auttaa niiden kehittymisessä.  Sosiaalinen ihminen haluaa tulla toimeen muiden kanssa.  Saamalla palautetta sosiaalisista taidoistaan lapsi voi ymmärtää miten kehittää taitojaan lisää. Tärkeää on se, miten lapsi oppii tunnistamaan toisten tunteita heidän eleistään ja ilmeistään. Tämä auttaa mm. silloin, kun lapsi haluaa tehdä aloitteen leikistä toisen lapsen tai lasten kanssa.
Sosiaalisesti taitava lapsi kykenee hallitsemaan tunteensa ja sovittamaan yhteen omat toiveensa ja muiden tavoitteet ja olemaan joustava erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
                                     
                                                     Leikin merkitys

Leikki vaikuttaa lapsen älylliseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.  Leikissä syntyy sosiaalinen kokemus, jossa lapsi oppii huomioimaan myös muiden näkökulman ja erottamaan oikeaa ja väärää. Samalla lapsen oma tahto ja ennakointikyky kehittyvät, koska hänen pitää suunnitella, tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne.



                                                             Moraali
Lapsen sosiaalisten suhteiden, tunne-elämän ja persoonallisuuden kehittymisen sekä ajattelun kehittymisen myötä lapselle kehittyy myös moraali eli käsitys oikeasta ja väärästä.

                                             Turvallinen kiintymyssuhde

Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsen hoitaja vastaa lapsen fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin johdonmukaisesti. Lapsi on ruokittava kun tällä on nälkä ja lapsen kanssa on seurusteltava. Lapsi uskaltaa ja siten myös oppii näyttämään tunteitaan ja ilmaisemaan tarpeitaan, mikä kehittää itsetuntoa, stressinsietokykyä ja empaattisuutta. TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE ON HYVÄ POHJA MYÖHEMMILLE SOSIAALISILLE SUHTEILLE.

                                       Miten voisin tukea lapsen sosiaalista kehitystä? esimerkkejä

1-3:
- Kannustan leikkiin muiden kanssa ja ratkoa pulmia ryhmässä
-Lapsen toimiessa väärin, annan välittömän palautteen.
-Annan selvät rajat siitä mikä on oikein ja väärin
-Järjestän leikkejä missä pitää tunnistaa tunnetiloja kasvojen ja eleiden perusteella.
3-5v:
-Järjestän ryhmäleikkejä, missä pitää odottaa omaa vuoroaan ja ottamaan toisten ajatukset huomioon. (saavat vaikka valita itselleen eläimen roolihahmokseen, mutta sellainen eläin mitä kukaan muu ei ole)
-Asetan leikkeihin selkeät säännöt
5-6v:
-Annan lasten toimia itsenäisemmin leikkien kanssa, mutta huolehdin että kukaan ei jää ulkopuolelle. Muistutan tarpeen mukaan säännöistä ja käyttäytymisestä.