sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Lapsen fyysinen ja motorinen kehitys

                                                         FYYSINEN

Lapsuusikä voidaan jakaa eri ikäkausiksi kasvun ja kehityksen rytmin mukaan. Ikäkaudet kuitenkin vaihtuvat liukuvasti ja niiden väliset rajakohdat ja nimitykset ovat sopimusluonteisia.
Lapsen fyysinen kasvu on solujen lukumäärän ja koon lisääntymistä. Kudoksilla on erilainen kasvunopeus lapsuuden eri ikäkausina. Kasvulle ovat luontaisia imeväisiän nopea kasvu, leikki- ja kouluiän hitaampi ja tasainen kasvu sekä murrosiän kasvupyrähdys.  Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti neuvolassa. Tavallisimmin käytetyt fyysisen kasvun mitat ovat pituus, paino ja päänympärys.
Lapsen kasvamisesta voi päätellä, voiko lapsi hyvin. Kasvun poikkeava hidastuminen tai kiihtyminen voi olla varoitusmerkki jostain sairaudesta, mikä on hyvä selvittää nopeasti.  On kuitenkin tärkeää huomioida lasten yksilöllisyys,  jotkut ovat pitkiä,lyhyitä,laihoja,tukevia jne.

Lapsuuden ja nuoruuden jaottelu ikäkausiksi:
 0-28 vrk = Vastasyntynyt
0-1v = Imeväisikäinen
1-3v= Leikki-ikäinen, varhainen
4-6v = Leikki-ikä, myöhäinen
8-12 = Kouluikäinen
12-18 = Nuori

Lapsen fyysistä kasvua säätelevät tekijät:
Terveydentila, perintötekijät, sikiön olosuhteet kohdussa, kasvuhormoni ja tyroksiini, ravitsemus, vuodenajat, sekulaarinen kasvu ja kasvuympäristö .

                                     

                                                    MOTORINEN

Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Se jatkuu fyysisen kasvun tavoin hedelmöityksestä aikuisuuteen. Motorinen kehitys määräytyy pitkälti keskushermoston, luuston ja lihaksiston kehityksen perusteella. Perimä antaa rajat motoriselle kehitykselle, mutta kasvuympäristö ja yksilön oma innostus motoristen taitojen harjoitteluun vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja kukin lopulta hallitsee.
Motorinen kehitys noudattaa kolmea päälinjaa:
-Lihasten säätely kehittyy päästä jalkoihin eli kefalokaudaalisesti
-Lihasten säätely kehittyy myös keskeltä äärialueille eli proksimodistaalisesti (esim.lapsi oppii ensin istumaan ja sitten vasta seisomaan).
-Kehitys etenee kokonaisvaltaisista liikkeistä eriytyneisiin liikkeisiin eli suurista nivelistä pieniä niveliä kohti. (hienomotoriikan kehitys)

Lapsi on luonnostaan innostunut liikkumisesta ja harjoittaa motorisia taitojaan oma-aloitteisesti pienestä pitäen. Jotta uuden motorisen taidon oppiminen on mahdollista, liikkeisiin tarvittavien fysiologisten osa-aluiden tulee olla riittävän kypsiä. Motoriset taidot kehittyvät yksilöllisessä aikataulussa ja vaihtelevat samanikäisten lasten välillä suuresti.
Liikkumaan oppiminen edistää myös lapsen psyykkistä kehitystä. Kun lapsi pääsee itse liikkeelle, hän ei tarvitse enää hoitajaa tekemään kaikkea puolestaan, Ympäristöstä kiinnostuminen on lapselle luonnollista ja kehittää lapsen ajattelua. Hän oppii myös uusia asioita ja saa lisää kokemuksia.

Karkea ja hienomotorinen kehitys tapahtuu lapsuudessa vaiheittain. Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihasryhmien hallintaa ja liikkumiseen tarvittavien lihastoimintojen koordinaatiota esim. käveleminen ja juokseminen.   Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten hallintaa esim. pinsetti-ote, kupista juominen jne...
                                       
Esimerkkejä karkeamotorisen kehityksen vaiheista ikä vaiheissa:

1v : Seisoo ilman tukea, kävelee tuettuna ja vähitellen myös ottaa ensiaskeleensa ilman tukea, osaa laskeutua seisoma asennosta istuma-asentoon
2v : juoksee, kävelee portaissa tasa-askelin, potkaisee palloa.
3v : kävelee varpaillaan, kävelee rappuset vuoro-askelin, hyppii tasajalkaa
4-5v: saa pallon kiinni, hyppii yhdellä jalalla, ottaa vauhtia keinussa, hyppää narua, oppii uimaan,luuistelemaan, pyöräilemään...on saavuttanut motorisen kehityksen perusvalmiudet.

Esimerkkejä hienomotoriikan kehityksestä eri ikä-vaiheissa:

2-9kk : leikkii omilla käsillään, tarttuu kämmenotteella, pudottelee esineitä, syö sormiruokaa, vierittää palloa ja helistelee leluja, siirtää lelun kämmenestä toiseen.
1-3: juo kupista, syö lusikalla, kääntää kirjan sivuja, piirtää kynä kämmenotteessa, kokoaa helppoja palapelejä, pujottelee isoja helmiä lankaan...
3-5v: käyttää saksia, piirtää ihmispiirroksen, piirtää eri muotoja, osaa jäljentää esim numeroita/kirjaimia...


                            Miten tuen lapsen motorista kehitystä? Esimerkkejä

1-3v :
Käsittelen lasta kiinnostavia esineitä esimerkiksi vierittelen ja heittelen palloa, kokoan palikka torneja, työnnän kärryjä lapsen kanssa. Ohjaan lasta käyttämään molempia käsiään.
Otan mukaan kehon osia( heilutan korvia käsin)
Ohjaan lasta kävelemään takaperin, sivuttain ja eri esteiden yli. Piirrän lapsen kanssa ja tuen ruokailu välineiden käytössä.


3-5v:
Leikin yksinkertaisia liikunnallisia leikkejä( hyppimistä, juoksemista, ryömimistä, pyöritään, hiivitään jne.) Kapteeni käskee leikit( kapteeni käskee liikuttamaan eri kehon osia monipuolisesti)
Tasapaino leikkejä esim hiekkalaatikon reunalla. Järjestän taitoratoja esim kuperkeikka jne..

5-6v: Harjoittelen lapsen kanssa liikkeiden yhdistämistä vaativia suorituksia esim. pallopelit, pituushyppy,hyppynaru....kannustan lasta pyöräilemään, ja leikki missä matkitaan eläimiä esim. miten kissa venyttelee?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti