a) Tiedonkeruumenetelmät

Tarkoitus olisi mennä päiväkotiin työssä-oppimimaan huhtikuun lopulla. On alettava miettimään, kuinka saisin mahdollisimman paljon tietoa asiakkaista, lapsista niinkin lyhyessä ajassa kuin 5viikkoa.   Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta en ole tullut ajatelleeksi, että tietoa voi saada niinkin monesta lähteestä. Nyt vain pitäisi kerätä rohkeutta ja avoimuutta, että rohkenisi kaikkia toimivia keinoja käyttää.
  Tiedon keruu alkaa välittömästi kun astuu päiväkodin porteista sisään. Näkemällä ja kuulemalla havainnoi itse jo hyvin paljon. Huomaa mitä lapset puuhaavat, leikkivät, käyttäytyvät, syövät, tutkivat ja oppii itse päiväkodin rutiinit varmasti jo yhdessä päivässä. Havainnointi on huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää tutustumalla lapsiin. Se vaatii hieman heitttäytymistä lapsien maailmaan. Näin lapset uskaltavat lähestyä minua ja ovat avoimempia. Havainnointi auttaa ymmärtämään asiakkaan näkökulman, jolloin on helpompi tukea asiakasta yksilöllisesti, laatia kirjallinen suunnitelma ja välittää tietoa huoltajille tai omaisille ja muille yhteistyökumppaneille.

 Kyseleminen on varmasti ensimmäisiä keinojani kerätä tietoa. Kyselemällä lapsilta, vanhemmilta ja henkilökunnalta saan jo paljon tietoa . Siten saan tietää lapsien mielenkiinnonkohteista, leikeistä ja paljon muuta, mitä kunkin lapsen päässä liikkuu, ja millä kehitystasolla mennään. Tätä tietoa voin soveltaa vaikkapa leikeissä, ja tehdä niistä kehittäviä ja mukavia.
 Lapsen läheisten kanssa keskustelu on tärkeää, koska pienimmät lapset eivät aina kykene itse kertomaan toiveistaan. Samalla keskustelu ja kysely osoittaa asiakkaille kunnioitusta ja välittämistä.


 




Minulla on myös mahdollisuus lukea lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, mikäli saan siihen luvan, lapsen vanhemmilta ja päiväkodilta. VASUsta saan yksityiskohtaisempaa tietoa lapsen kehitystilanteesta. Voin nähdä mitä lapsen on hyvä harjoitella, mitä hän jo osaa, millaisia tavoitteita hänelle on asetettu. VASUa hyödyntäen voin siis kasvattaa lasta ohjaavasti mahdollisimman tehokkaasti, voin siis keskittyä lapsen kohdalla niihin asioihin ja toimiin mitkä ovat vielä kehityksen tarpeessa. Näin lapsi kehittyy ja oppii enemmän. En siis käytä aikaa turhaan asioiden opettamiseen, mitkä lapsi jo hallitsee, vaikka kertaaminen on myös hyvin tärkeää.
    Kyseleminen henkilökunnalta, vanhemmilta ja lapselta on kaikki tärkeitä. Jokaiselta saa hieman eri näkökulmaa ja toisiaan täydentäviä tietoja.

Päiväkodissa työskennellessäni saan tietoa kerättyä havainnoimalla, kyselemällä ja varhaiskasvatussuunnitelmasta. Osallistumalla päiväkodin arkeen mahdollisimman paljon, jokaisessa rutiinitoimessa, sekä leikeissä yms. Teen tiedonkeruusta ja oppimisesta helpompaa ja tehokkaampaa. Tärkeää on olla läsnä. Puhelin taitaa siis jäädä naulakkoon työpäivän ajaksi.



-Havainnointi
-Asiakkaan kanssa keskustelu
-Omaisten kanssa keskustelu
-Kirjalliset kyselyt,lausunnot ja suunnitelmat
-Työyhteisön keskinäinen tiedonvälitys
-Moniammatillinen yhteistyö