b) Työprosessi

a.) Lasten parissa työskennellessäni on minun toimittava hoito- ja kasvatustyön prosessin mukaisesti.
Työprosessissa on 4vaihetta. Selvittääkseni miksi prosessin noudattaminen on tärkeää hoito- ja kasvatustyössä on minun selvitettävä mitä nämä 4vaihetta ovat ja mikä niiden tarkoitus on.

1. Havainnointi

Havainnoimalla kerätään tietoa lapsen tarpeista, toiveista, kehityksestä ja ylipäätään tutustutaan lapseen. Nähdään miten lapsi toimii milloin missäkin tilanteessa ja mitä lapsi osaa, sekä missä olisi vielä kehitettävää. Lapsen kehitystä on tuettava ja kehitettävä, jotta voidaan puhua kasvatustyöstä. Lasta siis pitää kasvatttaa, eli viedä eteenpäin. Havainnoimalla lasta, nähdään miten lasta voi kasvattaa mahdollisimman kehittävästi ja tehokkaasti.

2.Tavoitteet

Havainnoinnin avulla ollaan siis jo selvitetty lapsen taidot jokaisessa arjen- ja vapaa-ajankin tilanteessa. Havaintojen avulla voidaan asettaa tavoitteet. Tavoitteita voi olla monia lapsen kohdalla. Ne voivat liittyä esimerkiksi sosiaalisiin tai motorisiin taitoihin. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, jotta lapsi oppii . Lapsen on hankalaa oppia ilman aikuisen esimerkkiä. On laadittava suunnitelma, jonka mukaan toimitaan. Tavoitteita ei kannata asettaa kerralla liikaa.


3.Toiminta

 Kun tavoitteet on asetettu on toimittava tavoitteiden mukaisesti. Aikuisen tehtävänä on tehdä oppimisprosessi näkyväksi, koska siten lapsi oppii hahmottamaan oman merkityksensä oppimisessa. Samalla hän myös oppii asettamaan itselleen realistisia ja konkreettisia tavoitteita.

4. Arviointi

 Arvioidaan onko lapsi kehittynyt tavoitteiden mukaisesti vai oliko tavoitteet ehkä liian korkeat. Jos tavoite on ollut liian haastava, eikä lapsi ole pystynyt kehittymään sen mukaisesti, tehdään uusi toiminta-tapa, joka olisi lapselle helpompi oppia. Uusien arviointien pohjalta saamme uusia tavoitteita ja huomaamme miten suunnitelmasta ja toteutuksesta saisi kehittävämmän ja toimivamman. On myös palkitsevaa huomata arvioinnin kautta, että tavoitteet ovat onnistuneet.


Jokaisella vaiheella on siis tärkeä merkitys. Prosessia noudattamalla huomioi jokaisen lapsen yksilönä eikä kukaan lapsi jää juomiotta, mikä on riskinä nykyaikana jatkuvien säästöjen vuoksi, koska lasten ryhmäkoko on nousemaan päin ja työntekijöitä karsitaan.
Jokaisesta lapsesta tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, minkä laatimisessa kasvatustyön prosessin toteutus on välttämätöntä ja lain puitteissa myös velvollisuus.
 Aikuisen pitää kunnioittaa lapsen yksilöllisyyttä ja antaa lapsen kehittyä ainutlaatuisena persoonana. Parhaimmillaan aikuinen tukee lasta suhtautumaan itseensä myönteisesti, välittämään toisista ja ottamaan toiset huomioon. Aikuisen tuella lapsi myös kykenee itsenäistymään asteittain ja huolehtimaan aikuisena itsestään.





2. Kuvaile sitten esimerkein kautta kuinka toteutat työprosessia:
 Mieti esimerkkilapsellesi nimi ja ikä ja kuvaile kuinka lapsi toimii. 1.leikkitilanteessa ja 2.päivittäistilanteessa (valitse jokin mitä et vielä ole käyttänyt)
Kuvaa työprosessi molempien tilanteiden pohjalta.
Leikkitilanne: Nella on neljävuotias tyttö.
1.Havainnointi:
Vahvuuksia: Nella tykkää paljon laulaa ja loruilla.
Tarpeita: Nella haluaa aina hienoimman nuken kun lapset leikkivät kotia.
2.Tavoitteet:
Yritetään saada Nella antamaan nukke myös muillekin lapsille.
3.Toiminta:
Arvotaan lorun kautta kuka saa leikkiä nukella.
4.Arviointi:
  Nella innostui lorusta niin, että oli tyytyväinen vaikkei saanutkaan leikkiä hienoimmalla nukella. Hän oli todella iloinen sitten, kun tuli arvonnan kautta hänen vuoronsa leikkiä nukella.

Päivittäistilanne: Kalle on viisivuotias poika.
1.Havainnointi:
Vahvuuksia: Kalle pitää paljon saduista.
Tarpeita: Kalle ei jaksa olla paikoillaan lepohetken aikana, vaan haluaisi koko ajan mennä jonnekin leikkimään.
2.Tavoitteet:
Yritetään saada Kalle rauhoittumaan lepohetkessä.
3.Toiminta:
Luetaan lepohetkessä satuja tai kuunnellaan satuja cd:ltä.
4.Arviointi:
  Kalle oli aluksi rauhallisempi kuin aikaisemmin, mutta välillä hän lähti kiertelemään ympäriinsä.

a) Tiedonkeruumenetelmät

Tarkoitus olisi mennä päiväkotiin työssä-oppimimaan huhtikuun lopulla. On alettava miettimään, kuinka saisin mahdollisimman paljon tietoa asiakkaista, lapsista niinkin lyhyessä ajassa kuin 5viikkoa.   Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta en ole tullut ajatelleeksi, että tietoa voi saada niinkin monesta lähteestä. Nyt vain pitäisi kerätä rohkeutta ja avoimuutta, että rohkenisi kaikkia toimivia keinoja käyttää.
  Tiedon keruu alkaa välittömästi kun astuu päiväkodin porteista sisään. Näkemällä ja kuulemalla havainnoi itse jo hyvin paljon. Huomaa mitä lapset puuhaavat, leikkivät, käyttäytyvät, syövät, tutkivat ja oppii itse päiväkodin rutiinit varmasti jo yhdessä päivässä. Havainnointi on huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää tutustumalla lapsiin. Se vaatii hieman heitttäytymistä lapsien maailmaan. Näin lapset uskaltavat lähestyä minua ja ovat avoimempia. Havainnointi auttaa ymmärtämään asiakkaan näkökulman, jolloin on helpompi tukea asiakasta yksilöllisesti, laatia kirjallinen suunnitelma ja välittää tietoa huoltajille tai omaisille ja muille yhteistyökumppaneille.

 Kyseleminen on varmasti ensimmäisiä keinojani kerätä tietoa. Kyselemällä lapsilta, vanhemmilta ja henkilökunnalta saan jo paljon tietoa . Siten saan tietää lapsien mielenkiinnonkohteista, leikeistä ja paljon muuta, mitä kunkin lapsen päässä liikkuu, ja millä kehitystasolla mennään. Tätä tietoa voin soveltaa vaikkapa leikeissä, ja tehdä niistä kehittäviä ja mukavia.
 Lapsen läheisten kanssa keskustelu on tärkeää, koska pienimmät lapset eivät aina kykene itse kertomaan toiveistaan. Samalla keskustelu ja kysely osoittaa asiakkaille kunnioitusta ja välittämistä.


 




Minulla on myös mahdollisuus lukea lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, mikäli saan siihen luvan, lapsen vanhemmilta ja päiväkodilta. VASUsta saan yksityiskohtaisempaa tietoa lapsen kehitystilanteesta. Voin nähdä mitä lapsen on hyvä harjoitella, mitä hän jo osaa, millaisia tavoitteita hänelle on asetettu. VASUa hyödyntäen voin siis kasvattaa lasta ohjaavasti mahdollisimman tehokkaasti, voin siis keskittyä lapsen kohdalla niihin asioihin ja toimiin mitkä ovat vielä kehityksen tarpeessa. Näin lapsi kehittyy ja oppii enemmän. En siis käytä aikaa turhaan asioiden opettamiseen, mitkä lapsi jo hallitsee, vaikka kertaaminen on myös hyvin tärkeää.
    Kyseleminen henkilökunnalta, vanhemmilta ja lapselta on kaikki tärkeitä. Jokaiselta saa hieman eri näkökulmaa ja toisiaan täydentäviä tietoja.

Päiväkodissa työskennellessäni saan tietoa kerättyä havainnoimalla, kyselemällä ja varhaiskasvatussuunnitelmasta. Osallistumalla päiväkodin arkeen mahdollisimman paljon, jokaisessa rutiinitoimessa, sekä leikeissä yms. Teen tiedonkeruusta ja oppimisesta helpompaa ja tehokkaampaa. Tärkeää on olla läsnä. Puhelin taitaa siis jäädä naulakkoon työpäivän ajaksi.



-Havainnointi
-Asiakkaan kanssa keskustelu
-Omaisten kanssa keskustelu
-Kirjalliset kyselyt,lausunnot ja suunnitelmat
-Työyhteisön keskinäinen tiedonvälitys
-Moniammatillinen yhteistyö